Eli, retkeilyä nyt on tullut tietysti harrastettua ihan pienestä asti, vaikka vaan ihan tuossa omassa metsässä. Semmoista leppoisaa pikkupoluilla kulkemista.
Ensimmäisen kerran olin vaellusreissulla joskus yhdeksänvuotiaana, kun isäni vei minut ja veljeni Saariselälle. Se reissu on vieläkin selvänä päässäni, sillä ajoimme vanhalla hiacen pakettiautollamme ja nukuimme sen peräkontissa olevilla patjoilla. Teimme tosin sitten perillä vain yhden päivän kävelyreissun Kiilopäältä Niilanpään kautta takaisin mökkikeskukseen, ja minä istuin suurimman osan matkasta iskän olkapäillä..mutta kivaa se silti oli! : D
Nyt olen sitten parina vuonna käynyt iskän kanssa oikein pidemmillä reissuilla(isäni on vetänyt useita vaellusreissuja vähän siellä sun täällä), pari vuotta sitten Saariselällä uudestaan(tällä kertaa oli kyllä huimasti pidempi reitti) sekä viime kesänä siellä Kevon kanjonissa. Näistä lisää myöhemmin.
Päätin sitten aloittaa tästä lähimetsistä. Tuossa muutaman kilometrin päässä ovat Hopeakalliot, metsäkallioalue tai jokin vastaava. Äidin mielestä paikasta tuli aivan lappi mieleen, minulle vain vähän jollain tapaa, kun olen niitä seutuja vähän enemmän nähnyt.
Kovin pitkää siitä reissusta ei tullut, johtuen hieman huonohkosta säästä ja siitä, että paikka oli lievästi ottaen supistunut sitten viime kerrasta...syynä jonkinmoinen louhimisbisnes. Ainakin siellä oli hirveästi valtavia kasoja erimerkkisiä kivimurskia.
Tämä on sääli,sillä Hopeakalliot ovat erittäin nätti paikka. Pitäisi oikeasti laittaa pystyyn jokin aloite, ettei koko paikkaa vain hakattaisi murskeeksi, vaan säilytettäisiin edes tämä mikä on jäljellä.
Mutta kyllä se virkistävä retki oli, mukava kun sai kerrankin vähän käydä koko porukalla ulkosalla~
Että tällaista tällä kertaa :3 ja sitten vielä päivän piristeet~
Posliininuket
Rahit
Lättyjen paistaminen
Rantakivikolla loikkiminen
Leipäkivien heittely
Ruutuvihon ruutujen värittely
-Ven
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti